{"id":2080,"date":"2025-03-12T14:26:29","date_gmt":"2025-03-12T12:26:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kehitystutkimus.fi\/?p=2080"},"modified":"2025-03-30T19:58:22","modified_gmt":"2025-03-30T16:58:22","slug":"the-scaling-down-of-usaid-and-its-global-consequences","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kehitystutkimus.fi\/?p=2080","title":{"rendered":"USAIDin alasajo ja sen maailmanlaajuiset seuraukset"},"content":{"rendered":"

By Eija Ranta. Originally published by the KIOS Foundation<\/a> on 28 February 2025. Note: The blog post was changed to its original Finnish language on 30 March due to issues with translation.<\/em><\/p>\n

\"Eija<\/p>\n

Presidentti Donald Trumpin p\u00e4\u00e4t\u00f6s j\u00e4\u00e4dytt\u00e4\u00e4 Yhdysvaltain kehitysyhteisty\u00f6viraston (USAID) toiminta oli shokeeraava. Jo Trumpin ensimm\u00e4isell\u00e4 presidenttikaudella k\u00e4vi selv\u00e4ksi, ettei h\u00e4n usko kehitysyhteisty\u00f6n kaltaiseen pehme\u00e4\u00e4n valtaan, jossa rakennetaan kumppanuuksia, vahvistetaan instituutioita ja tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 yhteisten arvojen, kuten demokratian ja ihmisoikeuksien, puolesta. Trumpin politiikan ytimess\u00e4 tuntui jo silloin olevan uhoaminen, uhkakuvat ja voima.<\/strong><\/p>\n

Si<\/span>lti USAIDin ala<\/span>sajon mittakaava ja massiiviset henkil\u00f6kunnan lomautukset ja irtisanomiset yll\u00e4ttiv\u00e4t. Lis\u00e4ksi retoriikka, jolla Trump kutsui USAIDin johtoa radikaaleiksi hulluiksi ja hallinnon tehostamisoperaatiota johtava Elon Musk USAIDia rikolliseksi organisaatioksi, oli p\u00f6yristytt\u00e4vyydess\u00e4\u00e4n ennenkuulumatonta.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Yhdysvaltain oman demokratian n\u00e4k\u00f6kulmasta ei vaikuta hyv\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 ulkoministeri Marco Rubio julistautui USAIDin v\u00e4liaikaiseksi johtajaksi. Kongressin demokraattisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon alaisena toimineen viraston siirto ulkoministeri\u00f6n poliittiseen ohjaukseen on asia, josta Yhdysvalloissa on aika ajoin kiistelty, mutta se on aina onnistuttu est\u00e4m\u00e4\u00e4n. Nyt Trumpin tammikuussa antamassa kehitysyhteisty\u00f6t\u00e4 koskevassa toimeenpanom\u00e4\u00e4r\u00e4yksess\u00e4 julistetaan, ett\u00e4 kaiken kehitysyhteisty\u00f6n tulee olla saumattomasti linjassa presidentin omien prioriteettien kanssa.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

T\u00e4llaisia tekoja olemme tottuneet n\u00e4kem\u00e4\u00e4n autorit\u00e4\u00e4risilt\u00e4 johtajilta.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Yhdysvaltain demokratiatuen ristiriitaisuudet<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n

Yhdysvallat on ollut kuuluisa demokratiatuestaan maailmalla \u2013 niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassa. Yhdysvallat on aina halunnut profiloitua demokratian lippulaivaksi, ja sen tuki toisinajattelijoille, ihmisoikeuspuolustajille, vapaalle medialle ja monipuoluej\u00e4rjestelm\u00e4lle kautta maailman on ollut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Esimerkiksi Samuel P. Huntington esitt\u00e4\u00e4 kolmannen aallon demokratisoitumista esittelev\u00e4ss\u00e4 kirjassaan (1991) Yhdysvaltojen demokratiatuen toimineen yhten\u00e4 monista sys\u00e4yksist\u00e4 kohti monipuoluej\u00e4rjestelmi\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Samaan aikaan Yhdysvalloilla on useita historiallisia esimerkkej\u00e4 karkeista demokratian vastaisista toimista. Kylm\u00e4n sodan aikana se tuki avok\u00e4tisesti esimerkiksi Latinalaisen Amerikan julmia sotilasdiktatuureja. Kommunismin vastaisen taistelun nimiss\u00e4 kansanvaltaisia liikkeit\u00e4 tukahdutettiin ja opiskelijoita ja aktivisteja vangittiin, kidutettiin ja murhattiin. George W. Bushin aikana USAIDin toiminta paisui valtavasti 9\/11 terroristi-iskujen j\u00e4lkimainingeissa, jolloin terrorismin vastainen sota laajeni etenkin L\u00e4hi-It\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Ymp\u00e4ri globaalia etel\u00e4\u00e4 suhtautuminen Yhdysvaltojen kehitysyhteisty\u00f6h\u00f6n onkin kautta historian ollut ristiriitaista. Moni globaalin etel\u00e4n hallitsija ja tutkija on syytt\u00e4nyt Yhdysvaltoja \u2013 ja USAIDi\u00e4kin \u2013 imperialismista, eli puuttumisesta maiden sis\u00e4isiin asioihin.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Olemme Suomessakin tottuneet siihen, ett\u00e4 kukin kehitysyhteisty\u00f6ministeri on halunnut laittaa oman leimansa siihen, millaista kehitysyhteisty\u00f6t\u00e4 Suomi tekee. Koska Yhdysvallat on talouden ja sotilasvoiman suurvalta, sen kehitysyhteisty\u00f6n mittakaava ja kehitysyhteisty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4t poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset odotukset ovat kuitenkin aina olleet huomattavasti k\u00e4rkev\u00e4mpi\u00e4 kuin mihin olemme Suomessa tottuneet. Vuosien mittaan Yhdysvaltain politiikassa on vaihdellut valtavasti se, kuinka paljon kehitysyhteisty\u00f6n kautta on ajettu Yhdysvaltain omia etuja ja miten sit\u00e4 on tehty.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Tasa-arvo ongelmana<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n

Viime vuosikymmenten aikana USAID panosti voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan tukemiseen juurikin vanhoja virheit\u00e4\u00e4n kompensoidakseen. Moninaisuusohjelmat, tasa-arvo ja inkluusio sek\u00e4 avun lokalisaatio nousivat toiminnan keski\u00f6\u00f6n muutamia vuosia sitten. Tavoitteena oli, ett\u00e4 vuoden 2025 aikana 25 prosenttia rahoituksesta menisi suoraan paikallisille kumppaneille ja ett\u00e4 vuonna 2030 jo 50 prosenttia hankkeista olisi paikallisten instituutioiden ja yhteis\u00f6jen itsens\u00e4 johtamia.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Koska Trumpin kristilliset oikeistokonservatiivit ja \u00e4\u00e4rioikeisto ovat vastustaneet \u201dsukupuoli-ideologiaa\u201d ja seksuaali- ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen asemaa sek\u00e4 maahanmuuttajien ja etnisten v\u00e4hemmist\u00f6jen asemaa, on USAIDin uusi l\u00e4hestymistapa ollut varmaankin yksi niist\u00e4 syist\u00e4, miksi kehitysyhteisty\u00f6 tarttui MAGA-koneiston hampaisiin.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Toki Trumpin joukkioiden retoriikasta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kehitysyhteisty\u00f6h\u00f6n ei haluta satsata siksi, ett\u00e4 raha menee ulkomaalaisille. Vihamielisess\u00e4 ja rasistisessa retoriikassa meksikolaiset ovat raiskaajia, haitilaiset kissansy\u00f6ji\u00e4 ja Afrikan johtajat korruptoituneina gepardihattuja.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kehitysyhteisty\u00f6n lakkauttamisen seurauksia ei ole kuitenkaan mietitty tarkkaan.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Alasajon mahdollisia vaikutuksia<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n

On ennenkuulumatonta, ett\u00e4 Yhdysvallat alkaa vapaaehtoisesti murtaa omaa suurvalta-asemaansa suhteessa kehittyviin maihin maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa geopolitiikka on hurjassa muutoksessa Kiinan, Ven\u00e4j\u00e4n, BRICS-maiden (alun perin Brasilian, Ven\u00e4j\u00e4n, Intian, Kiinan ja Etel\u00e4-Afrikan muodostama liittouma, johon on liittynyt muita valtiota viime vuosien aikana) ja muiden uusien toimijoiden takia. Yhdysvaltojen perinteisten kilpailijoiden mahti tullee vahvistumaan.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

El\u00e4mme yh\u00e4 maailmassa, jossa k\u00f6yhimpien maiden taloudet ovat niin pieni\u00e4, ett\u00e4 kansainv\u00e4linen kehitysyhteisty\u00f6 muodostaa merkitt\u00e4v\u00e4n osan niiden tuloista. Yhden tutkimusarvion mukaan USAID-rahoituksen keskeytt\u00e4minen vuodeksi tarkoittaisi 23 maan osalta yli yht\u00e4 prosenttia bruttokansantulosta ja kahdeksan maan osalta yli kolmea prosenttia bruttokansantulosta. Vaikutukset olisivat suurimpia konfliktimaissa, kuten Etel\u00e4-Sudanissa, Somaliassa, Afganistanissa ja Syyriassa, mik\u00e4 saattaisi lis\u00e4t\u00e4 pakolaisuutta. Kahdeksan matalatuloista ja kahdeksan alemman keskitulon maata ovat menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 viidenneksen saamastaan kansainv\u00e4lisest\u00e4 avusta. N\u00e4ihin maihin kuuluvat esimerkiksi Kenia, Haiti, Honduras ja Zimbabwe.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Nyt jo on arveltu, ett\u00e4 USAIDin leikkaukset Latinalaisessa Amerikassa lis\u00e4\u00e4v\u00e4t muuttoliikett\u00e4 ja pakolaisuutta Yhdysvaltoihin, kun ihmiset etsiv\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 ja toimeentuloa sek\u00e4 poliittisia vapauksia.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Mullistus Yhdysvaltain ja Euroopan v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa johtanee siihen, ett\u00e4 Euroopan maat tulevat investoimaan turvallisuuteen huomattavasti nykyist\u00e4 enemm\u00e4n. Iso-Britannia on jo ilmoittanut merkitt\u00e4vist\u00e4 leikkauksista kehitysyhteisty\u00f6h\u00f6n, ja varojen siirrosta puolustukseen. On siis luultavaa, ett\u00e4 Euroopan maat tulevat seuraamaan Yhdysvaltojen mallia kehitysyhteisty\u00f6leikkauksissa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolustajien joukko on kutistumassa vauhdilla, kun sodat, militarisaatio ja muuttuva geopolitiikka t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t politiikan tilan.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Eija Ranta<\/b> on globaalin kehitystutkimuksen akatemiatutkija ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. H\u00e4n on toiminut KIOSin hallituksen j\u00e4senen\u00e4 tammikuusta 2023 ja on my\u00f6s Suomen Kehitystutkimuksen seuran hallituksen j\u00e4sen.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

By Eija Ranta. Originally published by the KIOS Foundation on 28 February 2025. Note: The blog post was changed to its original Finnish language on 30 March due to issues with translation. Presidentti Donald Trumpin p\u00e4\u00e4t\u00f6s j\u00e4\u00e4dytt\u00e4\u00e4 Yhdysvaltain kehitysyhteisty\u00f6viraston (USAID) toiminta oli shokeeraava. Jo Trumpin ensimm\u00e4isell\u00e4 presidenttikaudella k\u00e4vi selv\u00e4ksi, ettei h\u00e4n usko kehitysyhteisty\u00f6n kaltaiseen pehme\u00e4\u00e4n …<\/p>\n

USAIDin alasajo ja sen maailmanlaajuiset seuraukset<\/span> Read More »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":20,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2080","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kehitystutkimus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2080","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kehitystutkimus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kehitystutkimus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitystutkimus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/20"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitystutkimus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2080"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.kehitystutkimus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2080\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2105,"href":"https:\/\/www.kehitystutkimus.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2080\/revisions\/2105"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kehitystutkimus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2080"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitystutkimus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2080"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kehitystutkimus.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2080"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}