Coordinators:
Eleonoora Karttunen (Social and Public Policy, University of Eastern Finland)
Susanna Myllylä (Environmental Policy, University of Eastern Finland)

Call for papers, for activists and scholars – in Finnish or English
(In Finnish below)
Development Days, 25-26 February 2027, University of Helsinki

Description:
In the global discourses on a “just green transition”, less attention has been paid to the growing resistance against so-called green extractivism threatening vital life support systems in the Nordic countries. Over the past decade, the Nordic countries’ reputation as pioneers in effective environmental legislation and democratic participation has begun to show cracks. New extractive projects are now justified as a means to transition away from a fossil-fuel-based economy, without questioning the critical overconsumption problem and necessary changes in our economic systems. Corporations in turn, tend to seek out legislative and regulatory relaxations and legal loopholes that pave the way for exploitative natural resource extraction. We are witnessing environmental harm caused by mining, large-scale wind farms and data centers, and the intensified exploitation of forests, which has led to the loss of carbon sinks and biodiversity. Also green grabbing by international investors is becoming more common. As a result, there is an increasing number of interest conflicts with asymmetrical standing of citizens and environmental organizations vis-à-vis powerful industry lobbyists. Citizens find themselves opposing new extractive projects—even forced to take the role of an “activist”, especially in the situations where official complaints no longer help. Furthermore, while citizens face significant difficulties in keeping track of all new extractive investments and their impacts, the civil society groups simultaneously face various internal, organizational challenges. 

According to Arturo Escobar (2011), socio-environmental conflicts appear as ontological struggles, not only about economy but “fundamental struggles over what life is”. In discussions within the Global South, the concept of a so-called good life has been explored more extensively than in the North. For instance, degrowth approach—representing a new economic way of thinking in the North —emphasizes this concept. It is based on two principles: to respect both ecological boundaries and socioeconomic justice. This gives rise to a need to outline more diverse perspectives—those that draw upon diverse knowledge systems: 1) How to address the polycrisis more understandable way? 2) Why, where and when resistance is needed?, and 3) What kind of alternative development visions could be proposed and implemented in the overconsumption-oriented North? The purpose of this Working Group is to gain a comprehensive picture of the actors that make up the Nordic frontier movements, and research concerning the phenomenon: 

1. Analyzing movement dynamics: In which ways do movements challenge political-economic power structures; what are their justifications and tactics?
2. How to respond to diverse external and internal challenges for movements confronting the extractivist logics and tactics? What could be learned from these encounters among the movements, both nationally and internationally? How to build solidarity between diverse movements in the changing geopolitics?
3. How to encounter the pressure to accept the extractivist projects due to increasing resource demands of the green transition and climate work — is the situation so black-and-white? 
4. What kind of alternative development visions are proposed for the North? How can we collectively—scientists and civic activists—create new development narratives? How can we better articulate the polycrisis context in public, so that the new narratives could become mainstream? What new networks and platforms are needed for this?

Type of call:
Call for Abstracts

Participation mode: 
Hybrid

Submission details:
The workshop welcomes papers from activists and scholars in Finnish or English. Participating in the hybrid event is possible online via Zoom or in-person. Translation will be available at least for in-person participants. Submissions of abstracts of max 300 words, by 25th November, to be sent to: eleokart@uef.fi and susanna.myllyla@abo.fi. 

Notification of accepted abstracts by 4th of December.

Funding note:
Unfortunately, participants are expected to secure their own funding. Activist participants without institutional support can apply remission from the conference fee.

Contacts:
Eleonoora Karttunen, PhD Researcher, Social and Public Policy, University of Eastern Finland
eleokart@uef.fi

Susanna Myllylä, Independent Researcher, Lecturer
Associate Professor, Environmental Policy, University of Eastern Finland
susanna.myllyla@abo.fi

 –————————————

IN FINNISH:

Esitelmäkutsu aktivisteille ja tutkijoille, suomeksi tai englanniksi.

Kehityspäivät, 25.–26. helmikuuta 2027, Helsingin yliopisto

Työryhmä: Vihreä ekstraktivismi ja vastarinta pohjoisen rajaseuduilla elämän ylläpitämiseksi

Globaalissa keskustelussa “oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä” on kiinnitetty vähemmän huomiota kasvavaan vastarintaan niin kutsuttua vihreää ekstraktivismia vastaan; kehitystä joka uhkaa elintärkeitä elintoimintoja ylläpitäviä järjestelmiä myös Pohjoismaissa. Viimeisen vuosikymmenen aikana Pohjoismaiden maine tehokkaan ympäristölainsäädännön ja demokraattisen osallistumisen edelläkävijöinä on saanut säröjä. Uudet ekstraktivistiset hankkeet perustellaan nyt keinona siirtyä pois fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta taloudesta ilman, että kyseenalaistetaan kriittistä ylikulutusongelmaa ja huomiodaan tarvittavia muutoksia talousjärjestelmissämme. Yritykset hyödyntävät lainsäädännöllisiä ja sääntelyllisiä helpotuksia sekä oikeudellisia porsaanreikiä, jotka avaavat tien luonnonvarojen massiiviselle hyväksikäytölle. Näemme kaivostoiminnan, laajamittaisten tuulivoimaloiden ja datakeskusten tuottamia ympäristöhaittoja, ja metsien tehostunut hyödyntäminen on johtanut hiilinielujen ja biodiversiteetin heikkenemiseen. Myös kansainvälisten sijoittajien nk. maakaappaukset ovat yleistymässä. Tämän seurauksena on yhä enemmän intressiristiriitoja, joissa kansalaisten ja ympäristöjärjestöjen asema on epäsymmetrinen verrattuna vaikutusvaltaisiin teollisuuden lobbareihin. Uusia ekstraktivistisia hankkeita vastustavat kansalaiset joutuvat omaksumaan jopa”aktivistin” roolin, erityisesti tilanteissa, joissa viralliset valitukset eivät enää auta. Samaan aikaan kun kansalaiset kohtaavat vaikeuksia seurata kaikkia uusia ekstraktivistisia investointeja ja niiden vaikutuksia, kansalaistoimintaryhmät kohtaavat erilaisia sisäisiä, organisatorisia haasteita.

Arturo Escobarin (2011) mukaan sosio-ekologiset konfliktit ovat ontologisia kamppailuia, eivät vain taloudesta vaan myös “perustavanlaatuisia kamppailuija siitä, mitä elämä on”. Globaalin etelän keskusteluissa nk. hyvän elämän käsitettä on tutkittu laajemmin kuin pohjoisessa. Esimerkiksi degrowth-lähestymistapa – joka edustaa uutta taloudellista ajattelutapaa pohjoisessa – korostaa hyvän elämän käsitettä, joka perustuu kahteen periaatteeseen: sekä ekologisten rajojen että sosioekonomisen oikeudenmukaisuuden kunnioittamiseen. Tämä asetelma herättää tarpeen hahmotella monipuolisempia näkökulmia erilaisia tiedontuotantotapoja hyödyntäen: 1.) Kuinka käsitellä monikriisiä ymmärrettävästi? 2) Miksi, missä ja milloin vastarintaa tarvitaan?, ja 3) Millaisia vaihtoehtoisia kehitysvisioita voitaisiin ehdottaa ja toteuttaa ylikulutuskeskeisessä pohjoisessa?

  Tämän työryhmän tarkoituksena on laajentaa ymmärrystä pohjoisten resurssirajaseutujen toimijoista sekä toimintaa koskevasta tutkimuksesta:

1. Liikkeiden dynamiikat: Miten liikkeet haastavat poliittis-taloudellisia valtarakenteita; millaisia taktiikoita liikkeet hyödyntävät ja miten ne oikeuttavat toimintansa?
2. Miten vastata erilaisiin ulkoisiin ja sisäisiin haasteisiin liikkeissä, jotka kohtaavat ekstraktivistisia logiikoita ja taktiikoita? Mitä oppia liikkeiden kohtaamisista, sekä kansallisesti että kansainvälisesti? Kuinka rakentaa solidaarisuutta erilaisten liikkeiden välillä geopoliittisessa muutoksessa?
3. Kuinka vastata paineeseen hyväksyä ekstraktivistiset hankkeet vihreän siirtymän ja ilmastotyön kasvavien resurssivaatimusten vuoksi — onko tilanne niin mustavalkoinen?
4. Millaisia vaihtoehtoisia kehitysvisioita pohjoiselle ehdotetaan? Miten tutkijat ja kansalaisaktivistit voivat yhdessä luoda uusia kehityskertomuksia? Miten viestiä selkeämmin monikriisin kontekstissa, jotta uudet narratiivit tai kertomukset voisivat päästä valtavirtaan? Mitä uusia verkostoja ja alustoja tähän tarvitaan?

Työpaja toivottaa tervetulleiksi aktivistien ja tutkijoiden esitykset suomeksi tai englanniksi.  Hybridi-tapahtumaan osallistuminen on mahdollista verkossa Zoomin välityksellä tai paikan päällä. Tulkkaus pyritään järjestämään ainakin paikan päällä osallistuville. Enintään 300 sanan pituiset tiivistelmät lähetetään 25. marraskuuta mennessä osoitteeseen: eleokart@uef.fi ja susanna.myllyla@abo.fi 

Valittujen esitysten hyväksymisestä ilmoitetaan 4. joulukuuta. Osallistujat kustantavat itse osallisumisen tapahtumaan. Aktivistit ilman institutionaalista tukea voivat hakea vapautusta konferenssin osallistumisimaksusta.

Koordinaattorit:
Eleonoora Karttunen, Yhteiskuntapolitiikan väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
eleokart@uef.fi

Susanna Myllylä, Itsenäinen tutkija, luennoitsija
Ympäristöpolitiikan dosentti, Environmental Policy, Itä-Suomen yliopisto
susanna.myllyla@abo.fi